perjantai 11. joulukuuta 2015

Hotellissa: Heinolan Hotelli Kumpeli

Viime lauantaina oli minulla tämän syyskauden viimeinen taitoluistelukilpailu, jossa toimin tuomarina.
Tällä kertaa kisat oli Heinolassa, ja minut majoitettiin Hotelli Kumpeliin. Tänä syksynä minulla on tainnut olla erityisen huono tuuri ajokelien suhteen, sillä kauden ensimmäisiin kisoihin ajellessani Valio-myrsky puhalsi niin voimakkaasti, että varsinkin silloilla ajellessa pelotti, ja nyt 4.12. keli oli ehdottomasti huonoin missä olen ikinä ajanut! Kuopiosta lähtiessäni nimittäin jouduin ensimmäisen puoli tuntia ajamaan kieli keskellä suuta n. 60-75 km/h moottoritien ollessa usean sentin paksuisen sohjon peitossa. Aivan karmeaa! Onneksi etelään päin päästessäni lämpötila nousi ja lumi loppui. Vettä tuli kuitenkin paikoin niin paljon, että tuntui että tuulilasinpyyhkijöiden olisi pitänyt pystyä viuhtomalla vieläkin nopeammin. Välillä keli oli ihan ok, mutta sitten Heinolaa lähestyessäni alkoi myrskytuuli hieman ottaa autoon. Ehjin nahoin selvisin kuitenkin perille Kumpeliin, jossa minua odotti tällainen hotellihuone:







Nyt sitten on vuorossa muutaman viikon tauko ennen seuraavia kisoja. Eli kevään kisoja odotellessa!

Palasin eilen jälleen liikunnan pariin flunssan aiheuttaman noin kuuden viikon tauon jälkeen, ja olo on kyllä tänään ollutkin sen mukainen. Uni maistui pitkälle aamupäivään (vapaapäivä, onneksi), ja kävely (kyykistymisestä nyt puhumattakaan!) on niin jäykkää. Eli katkeran suloinen tunne, oli niin ihanaa päästä pitkästä aikaa liikkumaan, mutta olisi tietysti voinut vähän armollisemmin aloittaa. Siis jos osaisin. Onneksi tästä on suunta vain ylöspäin!

torstai 3. joulukuuta 2015

#IKEAvalaistuminen - "Growth" behind the scenes

Nytpä olisi vuorossa behind the scene -postaus IKEA-valoinstallaation suunnittelu-, ja ennen kaikkea rakennusprojektista (katso lisää IKEA valaistuminen -kampanjan nettisivuilta). 

Savonia-ammattikorkeakoulu, jossa opiskelen ensimmäistä vuotta sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua, kutsuttiin IKEA:n järjestämään valoinstallaatiokilpailuun suunnittelemaan Kuopion IKEA-tavarataloon tuleva valoinstallaatio. Koululla lähdimme toteuttamaan projektia siten, että kaikki halukkaat saivat osallistua ja esitellä oman suunnitelmansa (suunnitelman sai tehdä yksin, pareittain tai ryhmässä), jonka jälkeen yhdessä äänestimme parhaan suunnitelman, jota lähdimme toteuttamaan. Parhaaksi valittiin 2. vuoden sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijoiden ryhmän suunnittelema niittymäinen installaatio, jossa kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, oli tausta-ajatuksena se että valoa tarvitaan kaikkeen kasvuun. Suunnitelman takana olivat Anni Lehtinen, Sara Rasila, Kirsti Sorsa, Roosa Väänänen ja Jenni Åhman. Kaikki halukkaat saivat jäädä jatkamaan installaation toteutusvaiheeseen, vaikka oma suunnitelma ei siihen päässytkään, ja mukaan jäikin vielä Tarja Juvonen, Anu Jääskeläinen, Ida Kataja-aho, Julia Lehto, Nelli Niemi, Anu Paananen, Emmi Paananen, Katariina Ruhanen, Heli Suoaro, Emilia Tornberg, Lotta Tuovinen ja Noora Saksa (eli minä).

Suunnitelma esiteltiin IKEA:n edustajille, jotka innostuivat teoksen ideasta ja näyttivät vihreää valoa sen toteuttamiselle. Siitä alkoikin aikamoinen jumppaaminen sen suhteen, että miten mikäkin asia voitaisiin toteuttaa, jotta se täyttäisi IKEA:n varsin tiukat turvallisuusmääräykset. 

Rakentamisviikkoa edeltävällä viikolla kuorittiin johtoja, spray-maalattiin muoviputkia, pujotettiin johtoja putkien läpi, jaoteltiin johtoja eri ryhmiin sähkömiehiä varten (jotta saataisiin ohjelmoitua epäsäännöllistä liikettä valo-ohjainpöydän avulla)... IKEA:n työntekijät maalasivat installaatiotilan seinät valmiiksi, sekä rakensivat mdf-levystä lavat, joihin putket kiinnitettiin ja joiden sisällä sähköjohdot kulkevat.


Sara maalaamassa putkia koululla.
Rakennusviikolla (eli julkaisuviikolla) teimme vuoroissa töitä installaation parissa, ja IKEA:ssa olikin aamusta iltaan ryhmäläisiä rakentamassa. Maanantai-aamuna meillä oli IKEA:n järjestämä turvallisuuskoulutus, joka vaadittiin ennen kuin saimme aloittaa työskentelyn tavaratalossa. Samalla kävimme katsomassa installaatiotilan, joka oli perjantai-aamuun saakka peitetty verhoilla yleisön silmiltä.


Verhon takana tapahtuu.

Koko installaatioryhmä ihastelemassa maalattua tilaa.

Seinän sävyksi valittiin keskiyön sininen.
Maanantaina ensimmäinen ryhmä jäikin kiinnittämään peilejä seinille, ja alla näette lopputuloksen - tosi hieno, eikö!

Peilit seinissä, ja takalava paikallaan.
 Seuraavan kerran kun itse kunnolla ehdin paikalle olikin jo torstai, ja saapuessani tilanne oli tämä:

Sähkötyöt kesken.
Eli takalavan putkista suurin osa oli paikoillaan ja sähkövedot työnalla. Siinä olikin muuten valtava urakka, suurkiitos ihanalle sähkömiehellemme ja hänen apureilleen, teitte ihan mielettömän hyvää työtä!

Etulavan putkien asennusta ja johtojen lajittelua ryhmiin kytkemistä varten.
Johtojen lajittelua kytkemistä varten. Eri sarjoihin kytkettävät johdot merkittiin erivärisillä teipeillä.
Sähkötyöt loppusuoralla.
Töitä tehtiinkin sitten viimeisenä iltana vielä sulkemisajan yli, ja kirjasin itseni ulos klo 22.05. Valmista tuli ja valo-ohjelmakin toimi suunnitellusti (kurkkaa edellisen postauksen alimmaisena oleva video). Seuraavana aamuna tulimmekin sitten hyvillä mielin esittelemään valmiin istallaatiomme niin median edustajille, kuin IKEA:n innostuneille työntekijöille.Valmiin installaation kuvia löytyykin edellisestä postauksesta, käy katsomassa lopputulos sieltä!

Kiitos koko tiimille ja IKEA:n väelle vielä kerran, kokemus oli ainutlaatuinen ja antoisa! Hyvä me!

Noora



perjantai 27. marraskuuta 2015

#IKEAvalaistuminen - julkaisupäivä

Tänään oli jännittävä päivä, nimittäin IKEA:n valoinstallaatiokilpailun valoinstallaatioiden julkaisupäivä. Eilen teimme töitä vielä viimeiseen asti, mutta teos valmistui ajallaan, emmekä voisi olla tyytyväisempiä lopputulokseen.

Kertauksena vielä valoinstallaatiokilpailun taustaidea ja tehtävänanto. Valoinstallaation aiheena oli valon merkitys arjessa, ja sillä haluttiin herätellä katsojaa miettimään omaa valon kulutustaan (sekä ylipäätään tapoja elää kestävän kehityksen mukaisesti). Valaisimien tuli siis olla pääosassa ja vain led-polttimoita sai käyttää. Valoinstallaatiokilpailu liittyi IKEA:n Brighter lights for Refugees -kampanjaan, jossa jokaista 29.11-19.12. välillä myytyä led-polttimoa kohden IKEA lahjoittaa 1 euron YK:n pakolaisleireille. Jokaiseen Suomen IKEA-myymälään rakennettiin oma installaatio paikallisten opiskelijoiden toimesta, ja valoinstallaatiot (ja myymälät) kilpailevat toisiaan vastaan.

Meidän toteuttamassamme installaatiossa teemoiksi valikoitui luonto ja kasvu. Ajatuksena oli, että mikään ei kasva ilman valoa. Niinpä teoksesta tuli öinen niitty, jonka kukat ovat säilöneet itseensä auringon valoa jatkaakseen kasvua yön ajan seuraavan aamun auringonsäteisiin asti. Teoksen nimeksi tuli Growth. Installaation lamput on kytketty kuuteen ryhmään, joiden valot himmenevät ja kirkastuvat automatisoidun ohjelman mukaan (ks. video alla).

Installaatio rakennettiin olohuoneosaston yhteen huoneeseen. Tässäpä kuvapläjäys valmiista installaatiosta, olkaapas hyvät! Kertokaa sitten kommenteissa mitä tykkäsitte!
Growth

Niityn keskellä kulkee polku, jolle pääsy on yleisöltä valitettavasti turvasyistä estetty pleksillä. Julkaisutilaisuudessa pleksiä ei vielä ollut.


Installaatiossa käytettiin erikokoisia Ledare-polttimoita, sekä Nittio-polttimoita.

Lähikuvaa Nittio-polttimosta.

Etulavojen sähkövedot on piilotettu alumiinilistoilla.

Nyt hymyilyttää!
video


Savon Sanomien kirjoitus installaatiosta täällä.

Noora

perjantai 20. marraskuuta 2015

Yllätykselliset gourmet-pikkujoulut

Viime lauantaina pääsin A:n aveciksi hänen työporukkansa pikkujouluihin, joita vietettiin Ravintola Mustassa Lampaassa. Viettopaikka oli yllätys vielä sinne saapumiseen asti, sillä aluksi menimme Muikkuravintola Sampoon glögille ja muikuille, josta tilataksi yllättäen noutikin koko porukan Mustaan Lampaaseen ruokailemaan pitkän kaavan mukaan. Olin ihan superinnoissani, sillä Musta Lammas on Kuopion fine diningin helmi, jossa jokainen käynti on kokemuksena yksityiskohtia myöten ihan loppuun asti hiottu (ihanan rouhea rakennus, tyylikäs sisustus, tunnelmallinen valaistus, todella ammattimainen ja osaava, mutta silti sopivan rento palvelu, ja kirsikkana kakun päällä ne todella laadukkaat ruuat ja juomat).

Pahoittelut tässä kohtaa kuvien laadusta, sillä ne on otettu tabletilla hämärässä kynttilänvalossa (en kehdannut ottaa pikkujouluihin järkkäriä mukaan, mutta tabletin kuitenkin nappasin), ja ovat siksi kovin rakeisia. Haluaisin kuitenkin jakaa kokemuksen teidän kanssanne, joten ei auta nyt harmitella laatua...

Alkumaljoiksi tilasimme pullon shamppanjaa ja seurueen miehet ottivat maailman parhaiksikin palkitut Napue-Gin & Tonicit. 


Koko seurue päätyi tilaamaan neljän ruokalajin yllätysmenun, eli saimme tietää jokaisen annoksen sisällön vasta kun ne tuotiin eteemme. Kaikille, jotka eivät ole tällaista koskaan kokeillut, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Illan menun teemana oli suomalainen metsä ja järvi, ja annokset oli koottu niin, että ensin oli valittu viinit, ja annosten makumaailma rakennettu sitten niiden ympärille. 

Ennen varsinaisia ruokalajeja saimme eteemme keittiön tervehdykset, jotka olivat fenkolikeittoa ja lakritsaa (siirappimaisessa muodossa), ja makuyhdistelmä toi mieleen hopeatoffeen, ja vaikka kuulostaakin kovin erikoiselta, niin se oli myös todella hyvää.


Ensimmäisenä ruokalajina oli pikkelöityä muikkua, mätiä, savumuikkusorbet'a ja laakerimajoneesia. Älyttömän hyvä annos! Oikeastaan kaikki annoksessa oli superherkullista, maut loistavasti yhteensopivia ja raikkaita. Tämä oli selvästi nyt sitä järveä. 


Toisen ruokalajin kanssa mentiin sitten metsään (hehheh), kun annoksessa oli jänisrillette, sieniä, itsetehtyä briossia, sienimousseeta (tai pyrettä) ja sieniliemi. En muista ennen syöneeni jänistä, mutta nytpä sitten pääsin sitäkin maistamaan. Maku oli riistaisa ja maukas, ja sopi erinomaisesti sienten kanssa. Huomatkaa muuten viini, joka oli rosé-viini, ei punaviini, vaikka värin puolesta muuta olisi luullutkin! Yllätykset senkun jatkuu. 


Kolmas ruokalaji, pääruoka, oli villisikaa, lehtikaalia ja kaikkea muita ihanuuksia, joita en enää muista (olisko ollut ainakin omenaa?). Villisikaakaan en ollut aiemmin syönyt kuin Raskasta ostetussa makkarassa, joten varsin tuore tuttavuus siis tämäkin. Ja oli kyllä maukasta, myös lisukkeet toimivat tässä annoksessa erityisen hyvin. Miesten suosikki.


Ennen jälkiruokaa meille tarjoiltiin makupaletin raikastaja, jossa oli puolukka-jugurttisorbet ja hunajakennoa. Kiva yhdistelmä hapanta ja kirpeää sorbet'a ja makeaa ja rapsakkaa hunajakennoa (joka on mun suurta suosikkia, pitää kokeilla tehdä joskus kotona!). 


Jälkiruokana oli lakkaa ja kinuskia, jogurttia ja kakkua (tuo vihreä). Sen tarkemmin en muita annoksen komponentteja muista, mutta voin kertoa, että oli tosi ihanaa! Vaikka valitsen yleensä jälkiruuaksi, noh, jotain missä on suklaata, unohdin tätä annosta syödessäni koko suklaan olemassaolon. Niin hyvää oli! Tämä annos oli ehkä suosikkini, toinen vaihtoehto suosikikseni oli muikkuannos, joka oli myös erinomainen. Ja myös villisika oli ihanaa, eikä jäniksessäkään ollut valittamista...


Elämäni parhaat pikkujoulut, lämmin kiitos vielä järjestäjille siitä että sain olla mukana! Kiitos myös Ravintola Musta Lammas ihanista herkuista! 

Terveisin
food lover Noora

perjantai 13. marraskuuta 2015

#IKEAvalaistuminen - Teaser

Meillä on ollut koulussa meneillään muutaman viime viikon ajan tosi mielenkiintoinen projekti, josta on nyt vihdoin julkaistu teaser-video, ja saan jakaa sen teidän kanssanne. Vielä pari viikkoa H-hetkeen, mutta sitä odotellessa - olkaapas hyvät:

torstai 12. marraskuuta 2015

1-vuotias


Viime viikonloppuna vietin laatuaikaa sukulaisteni kanssa (meillä oli jokavuotiset pizzatalkoot, viime vuonna kerroin niistä tässä postauksessa), ja hyvän seuran vuoksi SoMe-viestimien käyttö jäi hyvinkin vähäiselle. Siksi kerronkin teillä vasta nyt, että viime viikon perjantaina blogillani oli ensimmäinen merkkipäivä, kun Villakoiria ja kissankarvaa täytti vuoden! Aika on mennyt kuin siivillä, ja vuosi on ollut todella antoisa ja opettavainen. Kiitos siis teille kaikille, jotka olette jaksaneet seurata kirjoituksiani, toivottavasti pysytte matkassa tästä eteenpäinkin! Toivon myös, että pystyn tarjoamaan teille enemmän ja enemmän iloa ja inspiraatiota, kun ilmaisuni opintojeni myötä kehittyy. Olen todella innoissani tällä hetkellä menossa olevista kuvallisen ilmaisun kursseista, ja pyrin välittämään kaiken niistä saamani opin myös tänne blogin puolelle, jotta myös te saisitte nauttia parempilaatuisista kuvista, ja toivottavasti ulkoasultaan muutenkin laadukkaammasta blogista. Oppiminenhan on elämän suola - kiva että saan jakaa sen tätä kautta myös teidän kanssanne!

Kiitos <3
Noora

maanantai 9. marraskuuta 2015

Designed by me

Sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opintoni alkoivat varsin "hands on" -tyyppisellä lähestymistavalla, kun meillä oli heti ensimmäisenä kurssina Kokeilevat materiaalipajat -kurssi, jossa pääsimme tutustumaan tulevaisuuden työssämme (ja opinnoissa toki myös) hyvin todennäköisesti tarvitsemiimme materiaaleihin, niiden ominaisuuksiin, ja eri tapoihin miten näitä materiaaleja voidaan työstää. Meillä nämä materiaalit olivat puu, muovi ja metalli. Kurssin aikana jokaisessa materiaalipajassa piti valmistaa jokin tuote, ja kurssin lopuksi näistä tuotteista pidettiin näyttely, josta kerroinkin jo aiemmin tässä postauksessa. Nyt ajattelin esitellä yksityiskohtaisemmin, ja hieman paremmilla kuvilla omat valmistamani tuotteet. Rautalankakynttilänjalan olen jo esitellyt aiemmin täällä, mutta tässäpä tulevat nyt kaikki muut:

Puupajalla saimme kaksi koivupuista palikkaa, ja tehtävänannon suunnitella ja valmistaa niistä salaattiottimet tai wok-ruuan valmistamisessa käytettävät lastat. Itse en juuri tee wokkeja, joten päädyin salaattiottimiin. Halusin niistä sirot ja pitkävartiset, hahmotelmapiirroksen tehtyäni tajusin niiden muodon muistuttavan tulppaaneja, joten näistä tuli Tulppaanit.







Koska haluan säilyttää koivun kauniin vaalean sävyn mahdollisimman muuttumattomana, ostin marketista Osmo Colorin koivunväristä puuvaranto, jolla aion käsitellä ottimet. Toivottavasti ne siten säilyttävät kauniin värinsä mahdollisimman pitkään kellastumatta koivulle tyypilliseen tapaan.

Metallipajaopetukset teimme useamman erillisen kokeilun eri materiaaleilla, yhtenä näistä tosiaan se rautalanka, josta vääntelin kynttilänjalan. Teimme myös kynttilänjalan, joka valmistettiin leikkaamalla metalliputkesta paloja, jotka hiottiin, ja jotka sitten juotettiin hopealla isompaan kulmikkaaseen putkenpalaan. Lopuksi käsittelin kynttilänjalan lasikuulapuhaltamalla, jolloin sen pinta muuttui kauniin mattaiseksi. Hopeajäämiä jäi jonkin verran näkyviin, mutta en ole vielä päättänyt häiritsevätkö ne minua vai eivät, joten olen antanut niiden olla.





Metallipajalla teimme myös galvanoidusta teräslevystä metallilaatikot opettajan ohjepiirrustuksen mukaisesti. Palat leikattiin käsipelillä valaan leukaluuta muistuttavan "giljotiinin" avulla, sivut taivutettiin ja kiinnitettiin toisiinsa pistehitsaamalla. Kotona iskin laatikkoon heti muutaman kallunan, mutta siihen sopisivat loistavasti myös cd-levyt.



Muovipajalla tutustuimme erityisesti akryyliin, josta teinkin sitten oman kurssityöni. Tein kuitenkin tuntien aikana varsinaisen kurssityön lisäksi kaksi pientä rasiaa, joille opettaja leikkasi sirkkelillä kannet ohuesta koivuvanerista. Rasiat on tehty leikkaamalla akryylista palat laserilla, saumakohtaa pehmennettiin kuumentamalla, ja sen jälkeen sivut taivutettiin käsin pystyyn. Näissä rasioissa meinaan säilyttää koruja. 


Korujen säilytykseen keskittyi myös varsinainen kurssityönikin, sillä suunnittelin ja valmistin kirkkaasta akryylista kaksikerroksisen korurasian. Piirsin ensin palat rasiaan Rhinoceros 3D-mallinnusohjelmalla, sen jälkeen palat leikattiin laserilla ja liimattiin akryyliliimalla. Lopputuloksena on pinottava korurasia, jonka ylemmässä osassa on lokerikko. Puukantiset rasiat mahtuvat alempaan osaan.





Seuraavaksi meinasin tehdä pajoilla porrasjakkaran keittiöön, sängynpäädyn, seinähyllyn, ripustettavan kukkahyllykön, lisää kaikenlaisia muovirasioita, ehkä jotain messingistä, lisää rautalankakynttilänjalkoja... Eli intoa tehdä on kovasti, ja ideoitakin riittää. Nyt vaan odotellaan että saamme kurssisuoritukset ja niiden myötä luvan työskennellä pajoilla omatoimisesti. Sitten vaan tekemään lisää ja kartuttamaan taitoja!

Mitä tykkäsitte mun luomuksista?

torstai 5. marraskuuta 2015

Liebster award -blogitunnustus



Sain Liebster award -tunnustuksen Karinilta, joka kirjoittaa ihanan inspiroivaa tunne tilat -blogia. Kiitoksia kovasti Karin, tämä on ensimmäinen tunnustus, jonka blogini on koskaan saanut, ja olen siitä todella innoissani!

Ajatus Liebster awardin taustallahan on seuraavanlainenKiitä sinua nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

1. Miten sinusta tuli bloggaaja? 
Innostukseni sisustusalaa kohtaan heräsi oman asunnon oston myötä, ja samalla tajusin haluavani alalle töihin. Koska olen aika kunnianhimoinen ihminen, mietin, että haluan erottautua ja "brändä" itseni jotenkin. Siksi aloin kirjoittaa blogia.

2. Millä viidellä sanalla kuvailisit itseäsi? 
Iloinen, avoin, helposti lähestyttävä, rehellinen, sisukas (sori, tuli oikeestaan kuusi sanaa)

3. Miten aloitat aamusi? 
Olen tosi iltavirkku, ja siksi mun aamut venyy oikeastaan aina jos mahdollista. Pystyn nukkumaan pitkälle päivään. Tykkään köllötellä sängyssä koirat kainalossa, ja lueskella esimerkiksi kirjoja, lehtiä, tai blogeja. Parhaimmillaan viihdyn sängyssä jopa puolitoista tuntia heräämisen jälkeen, ennen kuin nousen aamupalalle! Aamupalaksi syön yleensä kokonaan maitoon tehdyn kaurapuuron, joka valmistuu mikrossa samalla, kun ruokin koirat ja valmistan itselleni ison kupin (4 dl) vihreää teetä. Arkiaamuisin, jos koulu alkaa vaikkapa kahdeksalta, asetan kellon herättämään 6:45, nousen heti sen soitua (en torkuta juuri koskaan!), lasken koirat ulos hetkeksi, ja sitten menen pukemaan (ja meikkaamaan, jos viitsin). Sitten aamupala, ja lähtö n. klo 7.35. 
Nyt syksyllä olen ottanut avuksi kirkasvalolampun, sillä kärsin yleensä aika voimakkaistakin kaamosoireista. Lamppu on yöpöydälläni, ja napsautan sen päälle heti kellon soitua. Olen huomannut sen vaikuttaneen unirytmiini merkittävästi, sillä herään vapaa-aamuinakin jo klo 8, ja nukahdan usein ennen klo 23:a, eli unirytmini on kääntynyt noin kahdella tunnilla aiemmaksi! Alkuun käytin iltaisin silloin tällöin melatoniinia, mutta nyt en ole enää sitäkään tarvinut, vaan uni tulee helposti ja ajoissa.

4. Kuinka rentoudut? 
Yleensä rentoutumiseeni kuuluu aina iso kupillinen vihreää teetä. Rakastan sitä! Teekupposen kanssa luen sisustuslehtiä, romaaneja, tai katson telkkaria (joo, tiedä, huono!), tai selailen tabletillani Facebookia, Instagramia, Snapchatia, tai blogeja Bloglovinin kautta. Toinen vaihtoehto on liikunta, joka on valitettavasti viime aikoina jäänyt aika vähälle sairastelun takia. Suosikkilajejani ovat kinesis, pilates ja vinyasa sekä yin joogat. Erityisesti yin jooga on hirmu rentouttavaa! Liikunnan jälkeen tulen kotiin, ja keitän itselleni ison kupillisen teetä, heh!

5. Mikä saa sinut innostumaan?
Uuden asian oppiminen. Olen elämäntapaoppija, ja saan ihan valtavat kicksit jonkun uuden asian oppimisesta (kaikki lähelläni olevat ihmiset voivat vahvista tämän...). Olen myös aina rakastanut eläimiä, joten kaikenlaiset eläimiin liittyvät asiat usein tepsivät, samoin liikunta. Liikunnan aiheuttamassa adrenaliinipöllyssä olen ihan duracel -pupu.

6. Millaiset värit ja väriyhdistelmät puhuttelevat sinua? 
Harmoniset ja maanläheiset. Rakastan harmaan eri sävyjä, sekä kaikenlaisia murrettuja sävyjä. En ole koskaan oikein innostunut puhtaista väreistä. Musta ja valkoinen miellyttävät kovasti, erityisesti sisustuksessa ja pukeutumisessa, ja viime vuosina kotimme värimaailma onkin muuttunut selvästi mustavalkoisempaan suuntaan.

7. Miten kuvailisit sisustustyyliäsi? 
Sanoisin, että se on itseään etsivä. Olen "herännyt" tähän sisustusmaailmaan vasta reilut puolitoista vuotta sitten ihan tosissani, toki aiemminkin olen siitä tykännyt. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen lukenut ja katsellut paljon sisustukseen liittyviä kirjoja, lehtiä, blogeja, ja kuvia ylipäänsä, ja oma sisustustyylini on muuttunut valtavasti! Ennen pidin selkeästi koristeellisemmasta tyylistä, nyt haen selkeitä linjoja, laatua, ja avaruutta. Luonnon materiaalit, hillityn rauhallinen värimaailma ja se, että kaikki kodissa sopii yhteen luoden harmonisen kokonaisuuden, on oma tavoitteeni sisustuksessa.

8. Mikä on kotisi lempipaikka ja miksi?
Kyllä se on se sänky, sohva tulee hyvänä kakkosena. Rakastan nukkumista, ja maltan kölliä sängyssä hereilläollessanikin pitkiä aikoja. Pehmeiden lakanoiden väliin on illalla ihanaa pujahtaa, sekä keho että mieli saa levätä. Mukava sänky onkin sellainen, johon kannattaa todella satsata!

9. Niksit onnistuneisiin sisustuskuviin? 
Tota. Kertokaa minullekin, jos tiedätte. Olen vasta ihan aloittelija, tartuin kameraan tasan vuosi sitten, ja vaikka olenkin ainakin omasta mielestäni oppinut paljon, kuvaan silti enemmän mutu-tuntumaan perustuen, kuin että oikeasti tietäisin mitä teen. Onneksi meillä alkoi eilen koulussa valokuvaamiskurssi, joten sovitaanko vaikka, että kerron sitten vastauksen tähän kysymykseen, kunhan se meille ensin opetetaan?

10. Minkälaisen sisustusvinkin antaisit? 
Kotona pitää voida rentoutua, ja siksi on tärkeää, että oma koti sopii asukkaalleen. Ihan sama onko se trendikäs, tai muiden mielestä edes hieno, kunhan itse viihtyy ja nauttii kodistaan. Sotkuinen koti on harvoin rentouttava tai viihtyisä, joten siivoaminen on ehkä paras sisustusvinkki, joka on olemassa. Toinen suosikkini on turhasta tavarasta luopuminen, ja sitä opettelen itsekin koko ajan. Sitä tavaraa kun kertyy ihan huomaamatta niin kamalasti.

11. Parasta just nyt? 
Pitäiskö sanoa, että vihreä tee? No ei, mutta vakavasti ottaen, mä nautin tällä hetkellä hirveän paljon mun opiskeluista. Opin joka päivä valtavasti uusia asioita, ja vieläpä aiheista, joista olen oikeasti tosi kiinnostunut. Tiistaina pääsin ekaa kertaa piirtämään (en siis ole koskaan oikeastaan juuri piirtänyt vapaaehtoisesti, ainakaan yli kymmenvuotiaana, joten jännitin etukäteen aika paljon että olen tosi huono), ja se meni ihan tosi hyvin! Piirtäminen oli tosi kivaa, ja sain jopa kehuja opettajalta ja luokkakavereilta! Enkä siis sano olevani mikään mestaripiirtäjä, mutta en ollut huonokaan, ja siitä olen vieläkin ihan fiiliksissä! Ja eilen meillä tosiaan alkoi valokuvauskurssi, jonka avulla saan varmasti ihan älyttömän paljon enemmän irti tuosta kamerastani, ja opin oikeasti kuvankäsittelyäkin. Toivottavasti se oppi näkyy sitten myös täällä blogin puolella!

Mukaan haluan haastaa seuraavat blogit: kaksin kaksiossa, Valontalo, sannieerika, Vaihtelevasti Valkoista, Idis&Interiööri (ei ihan sitä ohjeiden mukaista 11, mutta kun en keksi niin montaa!).

Tässäpä teille kysymykset:
1. Mikä on sinun blogissasi se "punainen lanka"? 2. Mitkä neljä ominaisuutta kuvaavat sinua parhaiten? 3. Suosikkitapasi viettää vapaa-aikaa? 4. Minkälaisia tuntemuksia syksy herättää sinussa? 5. Missä huoneessa vietät eniten aikaa kotonasi? 6. Perinteinen punainen vai moderni valkoinen joulu? 7. Oletko aamu- vai iltavirkku? 8. Tärkein sisustusfilosofiasi? 9. Salainen paheesi? 10. Eniten rempallaan oleva asia kotonasi? 11. Lempivärisi ja miksi?

Toivottavasti löydätte aikaa vastata haasteeseen!
Noora

lauantai 31. lokakuuta 2015

Ensimmäinen jakso takana!

Ensimmäisen lukuvuoteni ensimmäinen jakso on nyt takana. Konstruktio-opin tehtävä on vielä kesken, mutta onneksi saimme sen palauttamiseen lisäaikaa vielä keskiviikkoon asti (osalla muistakin ryhmistä homma on vielä vaiheessa), ja keskiviikkoon mennessä on myöskin palautettava kurssin aikana tehty oppimispäiväkirja. Näitä lukuunottamatta kaikki muu on tästä jaksosta nyt taputeltu. Tortaina meillä oli koko kurssin osallistujien (44 sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijaa + 15 teollisen muotoilun opiskelijaa) kesken näyttely kurssin aikana tehdyistä tuotoksista. Kaikki leviteltiin pajojen pöydille kategorioittain (muovityöt, metallilaatikot, kynttilänjalat, salaattiottimet, jne.) ja saimme ihastella toistemme aikaansaannoksia. Pakko myöntää, että olen positiivisesti yllättynyt, miten erilaisia ja innovatiivisiakin toteutuksia löytyi! Etukäteen olin ajatellut, että esimerkiksi salaattiottimista tulisi jotakuinkin saman oloisia, mutta en olisi voinut olla enempää väärässä! Toki metallilaatikot olivat kaikki saman näköisiä, sillä ne oli tehty opettajana antamien tarkkojen ohjeiden mukaan, korkeintaan hieman kokovaihtelua oli nähtävissä. Erityisesti puu- ja muovitöissä näkyi kuitenkin hyvin laaja kirjo erilaisia ideoita. Tosi inspiroivaa, ja toisaalta vahvistaa ajatusta siitä, että me todella ollaan oikeassa paikassa - meistä tulee vielä jotain!

Tästä niin kovasti inspiroituneena ajattelin jakaa teille muutaman tabletilla napatun räpsyn näyttelyn antimista, jotta tekin saisitte nähdä koko kirjon. Omat tuotokseni esittelen sitten erikseen yksityiskohtaisemmin. Älkää muuten ihmetelkö noita kuvissa viliseviä pinkkejä ja vihreitä post it -lappusia. Saimme nimittäin jokainen kolme vihreää ja kolme pinkkiä lappusta, joilla saimme kehua muiden aikaansaannoksia ajatuksella vihreä = hyvä idea/toteutus, pinkki = tosi hyvä idea/toteutus/olisinpa keksinyt tämän itse!

Muovitöitä akryylista.

Lehtikotelosta ja lampunvarjostimesta pidettiin.

Peilipintainen riipus herätti ihastusta. 

Valaisimen muoto on kiinnostava. Myös söpö pupu on valaisin.

Lampunvarjostimen kuviointi muistuttaa kärpäsen siipiä.

Kynttilänjalkojen käsittelyssä (tai käsittelemättömyydessä) oli eroja. 

Metallilaatikot on valmistettu saman ohjeen mukaisesti.

Korimalli oli suosittu rautalankatöissä.

Pääsimme kokeilemaan pajojen aikana myös taontaa. 

Salaatinottimissa ja paistolastoissa näkyi monenlaista muotokieltä. 

Osa puutöistä oli käsitelty erilaisilla öljyillä ja vahoilla. 

Joukossa oli hyvin koristeellisiakin versioita.